[et_pb_section fb_built=”1″ custom_padding_last_edited=”on|tablet” _builder_version=”4.23.4″ _module_preset=”default” background_color=”#FFFFFF” custom_margin=”100px||||false|false” custom_margin_tablet=”0px||||false|false” custom_margin_phone=”0px||||false|false” custom_margin_last_edited=”on|phone” custom_padding_tablet=”0px||||false|false” custom_padding_phone=”0px||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row custom_padding_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.23.4″ _module_preset=”default” width_tablet=”” width_phone=”100%” width_last_edited=”on|phone” custom_padding_tablet=”” custom_padding_phone=”|10px||10px|false|true” border_color_top=”#28279A” border_color_right=”#28279A” border_color_left=”#28279A” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.23.1″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/uusi.finlandonline.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/Punkaharju-Suomen-kansallismaisema.jpg” alt=”Tervelepik\u00f6n Porttien Taijan Tupa kuvattuna edest\u00e4p\u00e4in talvella.” title_text=”Punkaharju-Suomen-kansallismaisema” align=”center” _builder_version=”4.23.4″ _module_preset=”default” max_width_tablet=”” max_width_phone=”100%” max_width_last_edited=”on|phone” custom_padding_tablet=”|25px||25px|false|true” custom_padding_phone=”|0px||0px|false|true” custom_padding_last_edited=”on|tablet” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.23.4″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_text_color=”#000000″ header_2_font=”|700|||||||” header_2_font_size=”20px” max_width=”1000px” max_width_tablet=”1000px” max_width_phone=”1000px” max_width_last_edited=”on|desktop” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
<\/p>\n
Punkaharju yksi Suomen tunnetuimmista harjualueista Suomessa, mutta se on my\u00f6s upea ja monipuolinen matkailukohde, josta l\u00f6ytyy niin historian havinaa, vilkasta kulttuuria kuin upeita monipuolisia luontokohteita. <\/em><\/p>\n Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Keskiajalla siit\u00e4 muodostui karjalaisten ja savolaisten asuinalue, joka n\u00e4kyy t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mm. ruokakulttuurissa ja elintavoissa. Punkaharjun kyli\u00e4 ovat Punkaharju, Punkasalmi, Putikko, Kulennoinen. Punkaharjun merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ty\u00f6nantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat, sek\u00e4 kuntoutuskeskus Kruunupuisto.<\/p>\n Punkaharjusta muodostui matkailukohde jo 1800-luvulla. Ven\u00e4j\u00e4n tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4si alueen suojeltavaksi 1843. Aluelle rakennettiin mets\u00e4nvartijan talo, joka palveli my\u00f6s matkailijoita ja vuonna 1879 talosta restauroitiin Valtionhotelli,<\/a> Suomen vanhin majoitusliike. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rakennus etsii uutta omistajaa.<\/p>\n \u00a0Perinteist\u00e4 sahamilj\u00f6\u00f6t\u00e4 edustaa Putikon kyl\u00e4<\/strong><\/a>, joka on perustettu Putkonlahden perukoille Utrassel\u00e4n rannalle 1700-luvun lopulla rakennetun vesisahan ja sittemmin h\u00f6yrysahan ymp\u00e4rille. Sahatoiminta Putikossa jatkui aina vuosituhanteen saakka, nykyisin yksityisen\u00e4 sahana. Kyl\u00e4n muodostaa sahan ymp\u00e4rille 1900-luvun alussa rakennetut upeat puutalot ja ovat edelleen asuink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kyl\u00e4nraitilta l\u00f6ytyy viel\u00e4 vanha asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muutettu hyv\u00e4kuntoinen Suojatalo, jo k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettu kyl\u00e4koulu, urheilukentt\u00e4, entinen osuuspankki ja useampi kauppa muutettu liiketiloiksi. Rautatie Putikkoon valmistui 1906 ja toimii nyky\u00e4\u00e4n Savisepp\u00e4 Hannu Sairasen<\/a> myym\u00e4l\u00e4n\u00e4 ja ty\u00f6pajana. Putikko valittiin 1992 vuoden kyl\u00e4ksi Kyl\u00e4asiain neuvottelukunnan toimesta.<\/strong><\/p>\n Muita koko perheen k\u00e4yntikohteita alueella ovat Luonnonvarakeskuksen puulajipuisto, Suomen mets\u00e4museo ja mets\u00e4tietokeskus Lusto<\/a>, vesi- ja puuhapuisto Kes\u00e4maa, Kruunupuiston kylpyl\u00e4, sek\u00e4 maatilakohteet.<\/p>\n \u00a0Taiteiden yst\u00e4ville vanhan aseman tiloista l\u00f6ytyy Aseman Taidelaituri<\/a> ja kuvataiteilija Johanna Oraksen Taidekartano<\/a>, sek\u00e4 Putikon kyl\u00e4st\u00e4 vanhalta rautatieasemalta l\u00f6ytyv\u00e4 Savisepp\u00e4 Hannu Sairasen<\/a> myym\u00e4l\u00e4 ja ty\u00f6paja. Aiemmin alueella toimi aktiivisesti taidekeskus Retretti, 1980-luvulla louhitussa 5\u00a0500 neli\u00f6kilometria laajassa luolastossa pidettiin upeiden tunnettujen taiteilijoiden, kuten mm. Salvador Dalin, Pablo Picasson, Timo Sarpanevan, Ilja Repinin, Pekka Halosen n\u00e4yttelyit\u00e4 sek\u00e4 ooppera- ja balettiesityksi\u00e4 sek\u00e4 sinfonia-, kamari-, viihde- ja jazzmusiikin konsertteja.<\/p>\n<\/strong><\/h3>\n
<\/strong><\/h3>\n
Matkailu- ja k\u00e4yntikohteita<\/strong><\/h3>\n
<\/strong><\/h3>\n
Koko perheen k\u00e4yntikohteet<\/strong><\/h3>\n